Tietoa Kemiönsaaresta
Kemiönsaaren saaristo on meren ympäröimä, historiallinen kulttuuriympäristö joka on vierailun arvoinen vuoden ympäri. Kemiönsaaren kunta koostuu noin 3 000 saaresta ja luodosta, joista noin 20 on ympäri vuoden asuttuja.
Kemiönsaari on porttisi maailman kauniimpaan saaristoon – Saaristomeren kansallispuistossa. Saaristomme kuuluu myös Saaristomeren UNESCO -biosfäärialueeseen. Rannikkoreitti on uusi pyöräilyreitti, joka yhdistää Etelä-Suomen kauneimmat luontomaisemat. Kemiönsaaren nähtävyyksiin kuuluvat mm. Bengtskärin majakka, Örön linnakesaari, Taalintehtaan ruukkikylä, Högsåra, Söderlångvikin kartano sekä saaristokylät Rosala ja Hiittinen.
Saaren kaksikielisyyttä kuvastavat käytännöllisyys ja suvaitsevaisuus. Vastaantulijoiden kanssa voi vapaasti puhua joko suomea tai ruotsia, ja yhtä hyvin vastaantulija voi vastata omalla äidinkielellään – pääasia on, että asia tulee selväksi!
Kemiönsaaren kunnassa mökkitiheys on Suomen suurimpia. Ainutlaatuinen luonto ja monipuolinen kulttuuri houkuttelevat alueelle runsaasti matkailijoita ja uusia asukkaita.
Kemiönsaaren kunta
| Asukasluku 31.12.2020: | 6 609 henkilöä |
| Ruotsinkielisiä: | 67,5 % |
| Suomenkielisiä: | 28,7 % |
| Muunkielisiä: | 3,8 % |
| Asuntoja: | 4 537 |
| Kesämökkejä: | 4 865 |
| Veroprosentti: | 7,11 % |
Poimintoja alueen historiasta
- Kemiönsaareen muodostui pysyvä asutus 1100-luvulla ruotsalaisen uudisasutuksen myötä. Viikinkien idäntie kulki aikanaan Hiittisten alueen ja Kemiönsaaren rannikon kautta.
- Kemiön seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran 1320-luvulla. Kemiössä sijaitseva Pyhän Andreaksen kivikirkko on rakennettu 1460-luvulla. Kreivi Axel Oxenstierna sai 1600-luvun alussa Kemiön läänityksekseen. Hän sai myös oikeuden kaupungin perustamiseen vapaaherrakuntaansa – etuoikeuden, joka ei tähän päivään mennessä ole toteutunut.
- Alueen teollisella toiminnalla on vanhat perinteet. Vuonna 1686 Daniel Faxell perusti Taalintehtaalle Dalsbruks Järnverkin ja vuonna 1734 Björkbodaan perustettiin lukkotehdas. Västanfjärdin alueella harjoitettiin teollista kalkinpolttoa 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin saakka.
- 1800-luku oli vilkasta rannikkopurjehduksen aikaa erityisesti Västanfjärdissä. Varustamojen kulta-aikaan Kemiönsaarella oli parhaimmillaan yli sata rekisteröityä alusta.
- 1800-luvun lopulla Suur-Kemiö jaettiin neljäksi kunnaksi: Kemiö, Angelniemi, Dragsfjärd ja Västanfjärd.
- Hiittisten 700 asukkaan saaristokunta liitettiin Dragsfjärdiin vuonna 1969. Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi vuonna 2009.
- Metsähallitus perusti Saaristomeren kansallispuiston vuonna 1983.
- Saaristomeren biosfäärialue perustettiin 1994. Sen ydinalueen muodostaa Saaristomeren kansallispuisto.Kemiönsaari on yksi Suomen kahdeksasta kunnasta, jolla on virallinen saaristokuntastatus.